Myrkky.fi

Myrkyn kylä

Myrkyn Metsänkävijät ry

Suomi 100 kunniaksi tarjoamme maansa metsästyskäyttöön vuokranneille sekä seuran jäsenille perheineen hirvikeiton Myrkyn nuorisoseuralla 4.11.2017 klo: 12 – 15. Mukana yhteistyössä Myrkyn Nuorisoseura ry.

Historia

Myrkkyyn perustettiin 8.12.1936  metsästys-yhdistys, jonka nimeksi otettiin Myrkyn Metsänkävijät ry. Ensimmäisessä johtokunnassa istuivat Oskar Mikkola, Jussi Hakala, Leander Norrback, Pekka Itävuori ja Juho Paukkonen. Metsiä vuokrattiin maksamalla vuokraa metsämaista. Tarkoituksena oli yhdistyksen mailla harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkiperäistä riistanhoitoa. Alueita vartioitiin salametsästykseltä, vähennettiin vahinkoeläimiä, karkotettiin riistamailta koiria ja kissoja ja kaadettiin säästellen hyötyriistaa. Kovina talvina järjestettiin riistalle ruokintaa sekä huolehdittiin tarpeen vaatiessa riistan lisääntymisestä. Metsämaat vuokrattiin 15 vuodeksi, metsästys kiellettiin kaikilta ei-jäseniltä sakon uhalla.

Metsästyslinnut, jänis ja orava olivat ne, joita yleisimmin ammuttiin. Hirviä oli ennen vähän. Ensimmäinen kaatolupa saatiin 1944. 1961 päätettiin ruveta rakentamaan metsästysmajaa. Se saatiinkin aikaiseksi kökkävoimin. 1960- luvulla pidettiin paljon hirvenjuoksuja ja -hiihtoja.

1981 kaadettiin Myrkyssä ennätysmäärä hirviä, 20 aikuista ja 14 vasaa. Moni riistalaji on vähentynyt, lähinnä linnut, mutta toisaalta susi ja karhu tekevät paluutaan seudulle.


Johtokunta (2017-2018)

Tapani Ojala, Jarkko Mylläri, Saku Ojala, Pasi Peräkääly, Tapani Rinne, Jami Mylläri

 

  • Puheenjohtaja                Tapani Ojala            puh: 0400652667
  • Sihteeri                            Saku Ojala                puh: 0505918121       sakuo@pp.inet.fi

 


Myrkyn Metsänkävijöillä 80 vuotta piipussa

Tasavuosia juhlittiin Myrkyn Nuorisoseuran mäellä lauantaina 10.6.2017, kesäisen lämpöisen sään saattelemana. Pääraaka-aineena juhlapöydässä oli hirvi, jonka oli kattanut Juhlapalvelu Sofia. Väkeä oli saatu reippaasti liikkeelle omasta kylästä sekä sen ulkopuolelta, reilusti yli parisensataa juhlavierasta. Musiikillisesta puolesta huolehti Myrkkyläisin perintein Jussin Klaani sekä ”teatteri” osuuden hoitivat hauskan hienosti Anita ja Pekka.

Juhlan avauspuheessaan Myrkyn Metsänkävijöiden puheenjohtaja Tapani Ojala oli silmin nähden tyytyväinen juhlaväen määrään. On aina palkitsevaa järjestää kun on osallistujia. Avauspuheessaan hän ”kumarsi” lämpimästi maansa metsästyskäyttöön vuokranneiden maanomistajien suuntaan ja korosti, että välit maanomistajien kanssa ovat olleet hyvät molemmin puolin. Hän toivoi nuoria Myrkkyläisiä innostumaan metsästyksestä, jotta metsästysseuran toiminta jatkuisi aktiivisena.

Suomen Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala piti juhlapuheen, liittyen pääsääntöisesti metsästäjäliiton toimintaan. Juhlapuheessaan myös hän korosti maanomistajien merkitystä suomalaiselle metsästyskulttuurille. Myös hän toivoi nuoria eräkävijöitä mukaan metsästystoimintaan ja kertoikin että Suomen Metsästäjäliitto järjestää erilaisia tapahtumia sekä koulutuksia nuorille ja myös vanhemmille metsästäjille.

Myrkyn Metsänkävijöiden historian oli kirjoittanut Urpo Paananen jonka esitti Esa Heikkilä.

Loppuilta pistettiinkin sitten jalalla koreaksi Pauli Koivulan Himmiät Tähäret orkesterin tahdissa, eikä lavalla soinut yhtään tyhjää kappaletta.

Myrkyn Metsänkävijät juhli 70 toiminnan vuottaan

Tasavuosia juhliva Myrkyn Metsänkävijät ry perustettiin ennen sotia. Aikana, jolloin riistaa oli silmänkantamattomiin. 1930-luvulla oli kylällä virinnyt ajatus seuran perustamisesta, jotta saataisiin metsästystä valvotummaksi ja riistanhoitotyö kuosiin. Sotien jälkeen riistakannat olivat runsaita ja salametsästystä ja koirakuria alettiin seurata ja valvoa.

1960-luvulla seura aloitti kilpailutoiminnan, joka jatkuu edelleen. Myrkyssä on järjestetty riistapolku- ja metsästysammuntoja sekä hirvenhiihto- ja hirvenjuoksukisoja. Metsänkävijöiden suurin hanke lienee metsästysmajan suunnittelu ja rakentaminen, joka toteutettiin vuonna 1969. Seura rakensi 90-luvulla myös pienoishirviaidan, jonka teko auttoi aloittelevien kynnystä lähteä mukaan ampumaharjoituksiin. Tämän vuosituhannen projekteista mainitsemisen arvoinen on ainakin tarpeellisen lahtiliiterin rakentaminen metsästysmajan läheisyyteen ja majan tonttipohjan osto seuralle.

 


Video: Myrkyn Metsänkävijät hirvimetsällä 1967 – Kuvannut Pauli Nevala

Pohjanmaan riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Juha Heikkilä korosti seuran 70-vuotisjuhlan puheessa riistanhoidon merkitystä nykymetsästäjälle:
– Lainsäädännössä käytetään kestävän käytön termiä eli uusiutuvan luonnonvaran järkevää hyödyntämistä, näin metsästys ei vaaranna riistakannan luonnollista kehitystä.
Heikkilä sanoi, että riistalla on oma käyttöarvonsa, siitä voi saada aineettomina arvoja kuten iloa onnistuneesta riistanhoitotyöstä tai virkistäytymistä eräpolulla.
– Periaate on merkittävä, koska se lisää riistaeläinkannoista huolehtimista ja niiden hoitoa aivan uudella tavalla.
Heikkilä otti myös kantaa ajankohtaiseen suurpetoasiaan ja vapaaehtoisiin yhdyshenkilöihin, jotka raportoinneillaan ovat tärkeitä linkkejä alueellamme tulevaisuuden lupakiintiöitä jaettaessa.

Myrkyn Metsänkävijöiden puheenjohtaja ja suurpetoyhdyshenkilö Mikko Viitasalo sanoo, että seuran maa-alueita on 3 700 ha ja riistanhoitotyötä ei ole erikseen tarve tehdä. Seuran maa-alueet rajoittuvat itään Lapin alueelle ja toisessa päässä  Pikku-Myrkyn takana Järvimäen alueelle. Juhlivan seuran puheenjohtaja kiittää kaikkia kyläläisiä, maanomistajia ja kökkäväkeä, jotka kutsuttuina 70-vuotisjuhliin, viettivät mieliin painuneen illan nuorisoseuralla.