Myrkky.fi

Myrkyn kylä

Vesihuolto ja sen vaikutus maisemaan

VESIHUOLTO JA SEN VAIKUTUS MAISEMAAN

Jouko Kortesharju ja Pauli Ojala

Kylissä veden saanti on aina ollut tärkeää ja veden puute on synnyttänyt monenlaisia keksintöjä ja vaikuttanut maisemaan mm. komein kaivorakennelmin, veden-kuljetustein ja kuljetusvälinein. Veden tarve on saattanut aiheuttaa myös suurempia muutoksia kuten patorakennelmia ja kana-vointeja.


MYRKYN VESIHUOLLON
HISTORIAA

Puhtaan veden saanti on ollut jo pitkään Myrkyssä ongelma (vrt. Myrkyn kyläkirja). Kylässä on ollut joitakin toimivia kaivoja, joita on käytetty, mutta useimmat kaivot ovat kuivuneet kesäisin ja lisäksi veden laatu on ollut kehno. Ulkonäöltään kaivot ovat olleet kolmea tyyppiä. Komein on vinttikaivo, joita ei enää liene säilynyt. Aiemmin niitä on ollut useita, mm. Anselmi Koiviston ja Kosti Käkelän taloissa, sekä Myrkyn kyläkirjassakin esiintyvä Haaramon vinttikaivo. Kylässä kehitetyllä järjestelmällä toimineita pumppukaivoja oli myös useita, mm. pumpun kehittäjän eli Juuse Ojalan pihassa. Kolmas ja ainoa nykypäivään saakka yleisemmin säilynyt tyyppi on veivattava kaivo, jollainen oli mm. Myrkyn aseman kaivo. Koska kaivojen kanssa oli jatkuvasti ongelmia ja toisaalta kylän ympäristössä on runsaasti lähteitä, sai Myrkky jo melko varhain myös vesijohtoja. Ensimmäiset vesijohdot tehtiin tukkipuista ja kaikkiaan kylässä on ollut useampia linjoja, joilla johdettiin vettä lähteistä talouksiin. Tärkein linja kulki kylän länsipuolella alkaen jostakin nykyisen ”Vaparin” pohjoispuolelta ja kulkien ”nevaa” pitkin aina nykyisen Käkelän huonekaluhallin kohdalle saakka. Tästä johdosta lähti myös sivu-haaroja. Storåsinloukolla kulki ainakin kolme linjaa; yksi lähteeltä Rapakorvesta kahteen taloon ja kaksi muuta pohjoisempana. Näistä toinen linja oli isompi ja siitä sai vettä vähintään kymmenen taloutta. Vesijohdot ovat tulleet Myrkkyyn tällä vuosisadalla, mutta vasta muoviputket ovat tehneet vesijohtojen vetämisestä helpompaa. Koska kylän oma vesi todettiin tutkimuksissa talousvedeksi sopimattomaksi, on kylään vedetty vesijohdot Perälän pohjavesi-alueelta 1980-luvun alussa. Nykyään kylän talouksista n. 95 % on vesijohdon piirissä. Viemäröinti toimi pitkään avo-ojiin tai suoraan jokeen ilman saostuskaivoja, jotka ovat tulleet käyttöön viimeisten vuosikymmenten aikana.

VESIHUOLLON VAIKUTUS MAISEMAAN

Ahtorannan pihakaivo Joentaustantiellä edustaa nykypäivän tavallisinta kaivo-mallia Myrkyssä.
Kuva Jouko Kortesharju.

Viimeinen ”maisemakaivo” hävisi pari vuotta sitten Myrkyn entisen aseman pohjoispuolelta (vrt. Lauri Järvinen: Kyläkuvia Myrkystä). Nykyisiä kaivorakennelmia pihoissa ei juuri huomaa, tavallisesti näkyy vain jonkinlainen kansi betonirenkaiden päällä. Samanlaisilta näyttävät myös viemärien saostuskaivot. Huomattavin vesihuollon rakennelma on tällä hetkellä pumppuasema Joentaustantien alussa. Muuten suurin vaikutus on epäilemättä sillä, että vesijohtolinjojen päälle ei voi tehdä rakennelmia ja nämä alueet on säilytettävä huoltamiskelpoisina.

VESIHUOLLON TULEVAISUUS JA SUUNNITELMA-MAHDOLLISUUDET

Maisema tuskin muuttuu paljonkaan vesihuollon takia. On luultavaa, että vesijohtoverkoston oheen tulee viemäriverkosto, mutta näihin verkostoihin voinee varata samoja alueita. Maatalouden vesiensuojelu edellyttää tehokkaampia puhdistustoimia, mutta suurempia maisemallisia muutoksia tuskin tarvitaan. On mahdollista, että vesi-huolto siirtyy tulevaisuudessa yhteiskunnan haltuun tai ainakin yhteiskunnan järjestettäväksi. Johtoverkoston kasvaessa huoltotoimien tarve tulee myös kasvamaan, mikä työllistää nykyistä enemmän alan ihmisiä.

ASIAA HOITAVAT TAHOT

Myrkyn talousveden jakelun hoitaa nykyään Myrkyn vesiosuuskunta. Vesiensuojelua valvoo kunta ja asiantuntijaorganisaationa ovat ympäristökeskukset.