Myrkky.fi

Myrkyn kylä

Joki Maisemassa

JOKI MAISEMASSA

Irma Kemppainen

Kylän halki virtaava joki on paitsi maisemaelementti myös luonnon monimuotoisuuden lisääjä. Rannat puineen, pensaineen sekä muine kasveineen tarjoavat suoja- ja ruokailupaikkoja niin pienille kuin vähän suuremmillekin vesi- ja muille eläimille. Joki tarjoaa virkistäytymismahdollisuuksia myös ihmisille uinnin, kalastuksen, ravustuksen ja esimerkiksi melonnan muodossa joskin veden laatu ja sameus asettavat rajoituksia. Jokiuoma puu- ja pensasryhmineen tuo rytmiä ja vaihtelua avoimeen viljelysmaisemaan. Myrkyn asutus on  monen muun maaseudun kylän tavoin muotoutunut nauhamaisesti muinaisen kulkureitin eli joen varrelle. Nauhamaisuutta korostaa vielä joen molemmin puolin saman suuntaisina kulkevat tiet.

Teuvanjoen tila

Myrkyn läpi virtaavaan, Jurvalta ja Teuvalta alkunsa saavaan Teuvanjokeen tulee ravinteita, happea kuluttavaa orgaanista ainetta, hygieenistä kuormitusta, kiintoainetta ja muita aineita useista eri kuormituslähteistä jo paljon ennen sen Myrkkyyn saapumista. Kuormitus tulee sekä pistemäisenä jätevesi-kuormituksena että maa- ja metsä-talouden hajakuormituksena, osa tulee luonnollisena huuhtoutumana.

Jokivarsialueiden vesien ja maiseman hoito

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä on toteutettu vuodesta 1995 EU:n hyväksymän ja osarahoittaman maatalouden ympäristöohjelman sekä maatalouden investointitukien kautta. Lähes kaikki alle 65-vuotiaiden hallitsemista yli 3 ha:n suuruisista tiloista alkavat vähitellen olla maatalouden perustuen piirissä, mikä tarkoittaa sitä että lähes joka tilalla on olemassa myös maatalouden ympäristön-hoitosuunnitelma. Kaikkia peltoja, myös viljelemättömiä, tulee hoitaa niin etteivät ne pääse pensoittumaan. Pientareita ja suojakaistoja ei lannoiteta eikä niillä käytetä torjunta-aineita. Maiseman kannalta arvokkaiden peltojen metsityksestä pidättäydytään.

Joki ja Ranta-Valkaman kaksifooninkinen; retkeilijän ja kalastajan kulttuurimaisemaa.
Kuva Veli-Matti Niemelä.

Erityisympäristötukea maksetaan toimenpiteistä, joilla vähennetään vesistöjen rehevöitymistä perustamalla suojavyöhykkeitä, kosteikkoja ja laskeutusaltaita, hoidetaan maisemaa, pidetään yllä luonnon monimuotoisuutta sekä edistetään luonnonmukaista viljelyä ja alkuperäisrotujen kasvattamista. Useissa tapauksissa suojakaista riittää estämään maa-aineksen ja ravinteiden pääsyn vesistöön. Mikäli pellon kaltevuus on yli 10 % on syytä harkita suojavyöhykkeen perustamista, samoin helposti sortuvilla rantapelloilla. Mikäli pelto tai lohkon osa jää toistuvasti tulvan alle, voi suojavyöhykkeen perustaminen olla järkevää. Isojen valta- ja laskuojien suulle voi muodostaa kosteikkoja ja laskeutusaltaita pidättämään kiintoainesta, laskeutusaltaat voivat toimia samalla kuivan kauden kasteluvesivarastoina.

Maatalouden tuottamista julkishyödykkeistä yksi tärkeimmistä on maaseutuympäristö, johon kuuluu maaseutumaisema ja siihen kuuluva luonnon monimuotoisuus. Perinteinen maanviljely ja karjatalous ovat luoneet vaihtelevan maaseutumaiseman, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen on mahdollista saada erityistukea. Tuettavia toimenpiteitä ovat mm. laiduntaminen ja maiseman hoitaminen niittämällä ja jokivarsipensaikkoa raivaamalla. Lisäksi tukea voi saada myös laiduntavien alku-peräisrotujen kasvattamisesta. Tukea voi käyttää myös riistapeltojen perustamiseen ja hoitoon. Myös paikallisesti maaseutumaiseman kannalta tärkeät yhtenäiset alueet, esimerkiksi kokonaiset kylät, joille on tehty maisemanhoitosuunnitelma, voivat tulla erityistuen piiriin.