Myrkky.fi

Myrkyn kylä

Esipuhe

Yleisessä kyläkokouksessa esiteltiin menneen ohjelmakauden alussa Leader-ohjelmaa, siitä jäi ajatus kytemään: miten kehittäisimme kylää ja ihmisiä? Idea Myrkyn kyläläisistä esimerkkiosaajia -hankkeeseen on kylässä syntynyt. Kunnan johdon aktiivisella myötävaikutuksella hankkeen tavoitteeksi muotoutui kouluttaa kyläläisistä uuteen ajattelutapaan suuntautuneita, aktiivisia elinolojensa kehittäjiä. Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus lähti mukaan yhteistyöhön vuonna 1997 Myrkyn kylätoimikunnan ja Karijoen kunnan kanssa.

Hankkeen alussa toteutettiin Myrkyn kylässä kysely, joka jaettiin jokaiseen talouteen. Saatujen vastausten perusteella suunniteltiin kylään koulutusohjelma. Mukaan otettiin kaikki sellaiset kurssit, joille kyselyn mukaan olisi kyläläisten keskuudessa riittävä mielenkiinto. Ihmiset olivat hankkeen alusta lähtien aktiivisesti mukana, minkä korkea kyselyn vastausprosenttikin osoitti.

Kyselyn perusteella aihevalikoima koulutuksen järjestämisen pohjaksi osoittautui varsin laajaksi. Kylässä järjestettiin kielikursseja, kehittämistoimintaan liittyvä kurssi, yritystoimintaan liittyviä kursseja sekä ympäristökurssi. Kurssitoiminta lähti aktiivisesti liikkeelle ja kyläläiset osallistuivat erilaisille kursseille ahkerasti.

Kulttuuriympäristön vaaliminen ja hyödyntäminen -kurssilla tavoitteena oli antaa osallistuneille tiedolliset valmiudet kulttuuriympäristön eri osa-alueista, käsitteistöstä ja menettelytavoista hoidon ja vaalimisen suhteen. Kurssin osana tehtiin Myrkyn kylä-ympäristön selvitys, jossa inventoitiin luonnonympäristö ja maisemalliset tekijät, kulttuurihistorialliset paikalliset perimät.

Selvitys tehtiin osana kurssia kyläläisten toimesta. Käsillä oleva julkaisu on kooste kurssille osallistuneiden kyläläisten näkemyksistä omasta elinympäristöstä. Julkaisu on ponnahduslauta uudelle vuosituhannelle, ja sitä voi hyödyntää erilaisissa kylänkehittämiseen liittyvissä asioissa. Myrkyn kylän ympäristö on tallennettu tarkkaan yksiin kansiin kyläläisten omin silmin.

Kurssin vetäjänä toimi Myrkyn kylältä Jouko Kortesharju, joka myös kokosi julkaisuun kirjoitetut artikkelit. Kurssille osallistui kyläläisten lisäksi myös nuoria opiskelijoita sekä muualla asuvia entisiä myrkkyläisiä. Julkaisun taiton on tehnyt Jaana Huhtala Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta Seinäjoelta.

Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia julkaisun kirjoittajia sekä muita henkilöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet julkaisun syntymiseen.

Veli-Matti Niemelä                     Jouko Kortesharju                 Petri Kahila

kyläyhdistyksen pj.                  kurssinvetäjä                           erikoistutkija,  HY/Makes

Kuva: Anssi Rantakoski